Historiaa

Historiikki 1949-2019 yksissä kansissa

PUNKAHARJUN KOKOOMUS R.Y.

HISTORIIKIN 1949-2009 TIIVISTELMÄ

1. Alkuvaiheet – perustaminen - nimenmuutos

Punkaharjun Kansallisseuran perustava kokous pidettiin Putikossa And. Auvinen Oy:n huoneistossa 10.11.1949. Kokouksessa oli läsnä kolmetoista kuntalaista ja toiminnanjohtaja Viljo Pälli Mikkelistä. Kokouksen avauksen suoritti johtaja Pekka Auvinen ja kokouksen pöytäkirjaa piti johtaja Veikko Kokko. Kokousta seurasi toinen ”marraskuun istunto ” 16.11.1949, jossa Kansallisseura syntyi. Yhdistys rekisteröitiin 15.2.1950. Kansallisseura–nimi muutettiin syyskokouksessa21.10.1979 Punkaharjun Kokoomus r.y.:ksi. Yhdistys rekisteröitiin 1.6.1983.

 

2. Toiminta ja tavoitteet

2.1 1950-luku

1950-luvun alussa Kansallisseuran toimintaa sävyttivät kunnallisvaalivalmistelut, jotka koskivat eritoten valitsijayhdistyksiä ja ehdokkaita. Yhteistyö vaaliasioissa on jatkunut tähän päivään saakka oikeisto- ja keskustapuolueiden kanssa.

Toiminnan selvät suuntaviivat ja tavoitteet olivat jäsenmäärän lisääminen, kokoomuslaisen ajatustavan vieminen eteenpäin seuran toimintaa tehostamalla.

2.2 1960-1970-luku

Eri vuosikymmeninä toiminta ja tavoitteet ovat olleet samansuuntaiset; jäsenhankinta, vaalivalmiuden kehittäminen ja vaalitilaisuuksien järjestäminen ottaen huomioon presidentin vaalit, eduskuntavaalit, kunnallis- ja seurakuntavaalit, aktiivinen osallistuminen kunnallispolitiikkaan, osallistuminen piirin kokouksiin ja koulutuksiin, sääntömääräisten kokousten pitäminen, viihdetoiminta mm. teatteriretket, ulkoilutapahtumat, pikkujoulut.

Kokoomuksen Mikkelin piirin kesäjuhla ja Punkaharjun Kansallisseuran 25-vuotisjuhla pidettiin 11.8.1974 Punkaharjulla. Pääjuhla oli keskikoululla. Juhlapuhujana oli eduskunnan varapuhemies teol.tri Olavi Lähteenmäki, historiikin esitti rehtori Maija-Liisa Laamanen ja tervehdyspuheen koulunjohtaja Esa Leppälä.

2.3 1980-1990-luku

1980- ja 1990-luvulla alettiin luomaan yhteistoimintaa talousalueen muiden paikallisyhdistysten kanssa. Samoin pidettiin yhteyttä valtakunnan politiikassa mukana oleviin kokoomusedustajiin.

Kunnallistoimikunta toimi tehokkaasti. Valtuuston kokousta edeltävä iltana käytiin läpi käsiteltävät aloitteet ja asiat.

Vuonna 1990 valtuustossa oli (5) kokoomuslaista, valtuutettuja oli silloin 27.

2.4 2000-luku 2000-luvulla tavoitteet ja toiminta noudattavat entistä linjaansa. Vuosi 2008 käänsi kunnallispolitiikassa uuden luvun, valtuustoon valittiin (4) neljä kokoomuslasta, valtuutettuja valittiin 21.

Poliittisista saavutuksista kuntatasolla voidaan mainita mm. se, että kunnanvaltuuston puheenjohtajina ovat toimineet

- rovasti Y.K. Airola 1946-1951

- rautatiekirjuri Armas Miettinen 1951-1953

- opettaja Sakari Virtanen 1957-1968

- opettaja Pentti Himanen 1969-1984

Puheenjohtajat, varapuheenjohtajat, sihteerit ja rahastonhoitajat 60-vuotistaipaleen aikana:

Yhdistyksen 1. puheenjohtaja oli Pekka Auvinen, puheenjohtajia on ollut yhteensä (11) yksitoista, pisimpään puheenjohtajana on toiminut Risto Kuutti (15) viistoista vuotta,. Varapuheenjohtajia on ollut (8) kahdeksan. 1. sihteeri oli Veikko Kokko, sihteereitä on ollut (14) neljätoista, pisimpään sihteerinä on toiminut Ahti Koskinen (18) kahdeksantoista vuotta. 1. rahastonhoitaja oli Unto Kosonen, pisimpään rahastonhoitajan on toiminut Raili Leppälä (25) kaksikymmentäviisi vuotta.

60-vuotisjuhla pidettiin 14.2.2010 Ravintola Lustossa. Juhlapuhujana oli valtioneuvos Riitta Uosukainen, historiikin esitti rehtori emerita Maija-Liisa Laamanen ja tervehdyssanat puheenjohtaja Raimo Laamanen.

3. Varainhankinta

Suurimmat tuloerät koostuvat jäsenmaksuista ja puolueveroista.

4. Jäsenmäärän kehitys

Jäsenmäärä on vaihdellut eri vuosi, mm.

1966 28 jäsentä

1973 43 jäsentä

1980-luvun lopulla parhaimmillaan yli 100 jäsentä

2009 28 jäsentä

Kunnan väestön muuttotappio ja luonnollinen poistuma ovat pienentäneet myös kokoomuslaista jäsenmäärää, vaikka kannatus kunnallisvaaleissa on noussut.

Tähtäimenä on saada jäsenmäärä nousemaan ainakin 50 jäsenen tuntumaan kuluvalla vaalikaudella. Tärkeää on tietysti toimivien jäsen osuus, joka on ollut nousussa toiminnan viriämisen mukana.

5. Yhteistoiminta

Käytännön tasolla poliittista toimintaa on ollut Liberaalisen kansanpuolueen, Kristillisdemokraattien, SMP:n ja Keskustapuolueen kanssa.

6. Loppusanat

Punkaharjun Kokoomuksen 60-vuotistaival on ollut monivaiheista, tasaista toimintaa kokoomusaatteen hengessä. Tavoitteet, jotka Kokoomuksen toiminnalle on asetettu, ovat osin toteutuneet.

Kokoomuslaisen ajattelun tulevaisuus valtakunnallisesti näyttää nyt hyvältä. Samoin on tilanne Punkaharjulla. Katsokaamme luottavaisin mielin tulevaisuuteen!                                 

HISTORIIKKI 2009 – 2019

Kirjoittanut: Anne Ora

Sisältö:

1. Digiaikaan

2. Kuntaliitos

3. Yhdistyksen edustus ja osallistuvuus

4. Uusi vaalipiiri ja vaalit

6. Jäsenmäärän kehitys ja resurssit

7. Yhteistoiminta

8. Punkaharju kuntaliitoksen jälkeen

9. Loppusanat 2009-2019

Lähteet: Vuosien 2009-2019 toimintakertomukset, pöytäkirjat, kuntaliitossopimus, yhdistyksen valtuutettujen kirjoitukset, yhdistyksen julkilausumat

Liite:  Hallitus 2019, puheenjohtajat, varapuheenjohtajat, sihteeri/taloudenhoitajat 2009-2019
 

1. DIGIAIKAAN

Syyskuussa 2009 alettiin suunnitella yhdistyksen nettisivuja. Päivitetyt nettisivut kertovat yhdistyksemme tärkeimmät tiedot ja tapahtumat.

Digitaalisuus toteutui 2010-luvulla Kokoomuksen tiedottamisessa jäsenistölleen.

Yhdistyskin käyttää pääasiassa sähköisiä välineitä tiedottamiseen. 

EU:n tietosuojadirektiivi toukokuussa 2018 toi omat vaatimuksensa myös yhdistyksille.

2. KUNTALIITOS
 Punkaharjun valtuustossa 2009-2012 oli yhdistyksestämme 4 valtuutettua, joista oli kaksi hallituksen jäseninä. Punkaharjulla pidettiin 5.11.2012 viimeinen valtuuston kokous.

Valtuustoaiheita Punkaharjulla olivat mm.: metsänhoito, lastenkasvatus, Sorvaslahden kunnostus, Keronsärkän vuokrasopimukset, kunnan kotisivut, harjualueen puusto ja kiinteistöjen kunto, hallitsemattomat sote-kulut.

Kerimäen ja Punkaharjun kuntien sekä Savonlinnan kaupungin yhdistäminen toteutettiin siten, että Kerimäen ja Punkaharjun kunnat lakkasivat olemasta ja liittyivät osaksi Savonlinnan kaupunkia 1.1.2013 alkaen.

Punkaharjun Kokoomuksessakin esiintyi erimielisyyttä kuntaliitoksesta ja kuntaliitossopimuksesta. Kuntaliitoksella haettiin synergiaetuja ja leveämpiä hartioita.

Kuntaliitoksen jälkeen paikallisia asioita hoitamaan perustettiin aluejohtokunta, jossa varapuheenjohtajana toimi Pauli Otranen ja jäsenenä Anneli Kosonen. Kaupunginhallituksen jäseninä toimivat ensimmäisellä 4-vuotiskaudella Raimo Laamanen/Aate Laukkanen. Aluejohtokunnat lakkautettiin 31.5.2017.

Kumppanuuspöydät ovat sittemmin korvanneet aluejohtokunnat ja jatkaneet ansiokasta paikallista työtä.

Valtuustoaiheita Savonlinnassa koskien Punkaharjua ovat olleet mm.: Särkilahden koulun lopettaminen, Punkaharjun lukion lakkauttaminen, uuden yhtenäiskoulun rakentaminen Kouluniementielle, kirjaston/kirjastoauton toistuva lakkautusuhka, kunnan tyhjien kiinteistöjen tulevaisuus, sote-kustannukset, kuntaveron korotukset, säästökuurit.

3. YHDISTYKSEN EDUSTUS JA OSALLISTUVUUS

Punkaharjun valtuutetut Savonlinnan valtuustossa 2013-15.5.2017 olivat: Raimo Laamanen (20.2.2015 asti) ja Aate Laukkanen. Toisella kaudella 12.6.2017 lähtien Ari Ora ja Lea Sairanen, joka on myös toiminut valtuustoryhmän puheenjohtajana.

Jäseniämme toimii maakuntahallituksessa ja –valtuustossa, eri lautakunnissa sekä kirkkovaltuustossa ja kappelineuvostossa.

Ari Ora on Savonlinnan kunnallisjärjestön puheenjohtaja ja piirihallituksen jäsen.

Aktiivinen kirjoittelu ja julkilausumat ajankohtaisista asioista on kuulunut Punkaharjun Kokoomuksen tapaan kertoa yhdistyksen ja sen jäsenten mielipide ja herättää ajatuksia.

Yhdistyksestämme on ahkerasti osallistuttu piirihallituksen kokouksiin, puheenjohtajapäiville, puoluekokouksiin ja muihin piirin tai puolueen järjestämiin tilaisuuksiin.

4. UUSI VAALIPIIRI JA VAALIT

Vaalipiirin muutos 1.12.2013 Etelä-Savosta Kaakkois-Suomeen loi maantieteellisesti liian laajan piirin, jolle kaikkia tyydyttävä yhtenäinen linja jää valitettavan yleiselle tasolle.

Vaaleja: EU 2009, 2014 ja 2019, kuntavaalit 2012 ja 2017, presidentinvaalit 2012 ja 2018, eduskuntavaalit 2011, 2015 ja 2019, seurakuntavaalit 2010, 2014, 2018.

Yhdistyksemme eduskuntavaaliehdokas 2019 oli Lea Sairanen.

Vaalilautakunnissa ja -toimikunnissa yhdistyksemme jäsenet ovat olleet runsaslukuisesti edustettuina kaikissa vaaleissa.

Paljon valmisteluja vaatinut maakuntauudistus/maakuntavaalit kuivuivat kasaan, kun seuraavat eduskuntavaalit painoivat jo päälle ja työ jäi kesken.

Kuntavaaleissa 2012 ja 2017 on Kokoomuksen kannatus ollut Punkaharjulla hieman muuta Savonlinnaa suurempaa. 2012 oli koko Savonlinna 15,0% ja Punkaharju 17,8%. Vastaavasti 2017 koko Savonlinna 12,7% ja Punkaharju 16,9%. Valtuustopaikoista on punkaharjulaisilla ollut kaudella 2017-2021 kolmasosa, vaikka asukasmäärältään Punkaharju on n. 10% koko kaupungista.

5. TALOUS JA AKTIVITEETIT

Yhdistyksemme talous on ollut niukka, mutta vakaa. Puolueveron palautukset ovat merkittävä lisä rahatilanteeseen ja esim. vaalien aiheuttamiin kuluihin.

Kokoomuksen toimintapäiviin liittyen yhdistyksemme on pystyttänyt paikkakunnallaan teltan keskelle kylää tarjoten grillimakkaraa, rokkaa soppatykistä tai vain kahvia ja keksejä.

Olemme organisoineet erilaisia vaalitapahtumia teltalla tai jalkautuen jakamaan vaalimainoksia.

Punkaharjun Jouluraitti-tapahtumaan marras-joulukuun vaihteessa olemme myös osallistuneet muistuttaaksemme paikallisesta Kokoomus-yhdistyksestä ja kerätäksemme varoja järjestämällä arpajaiset.

6. JÄSENMÄÄRÄN KEHITYS JA RESURSSIT

Jäsenmäärän kasvattaminen ei ole onnistunut toivotusti. Savonlinnan alueelle oli suuri kolaus, kun opettajakoulutuslaitos siirrettiin Joensuuhun. Muutto tapahtui kokoomuslaisen opetusministerin aikana ja sillä lienee ollut oma vaikutuksensa myös Kokoomuksen heikkoon kannatukseen koko Savonlinnan alueella.

7. YHTEISTOIMINTA

Yhdistyksemme valtuutetut tekevät yhteistyötä muiden puolueiden paikallisedustajien kanssa eritoten asioiden koskettaessa Punkaharjua. Viime kuntavaaleissa Punkaharjulta valittiin 7 valtuutettua eri puolueista Savonlinnan 51-jäseniseen valtuustoon.

8. PUNKAHARJU KUNTALIITOKSEN JÄLKEEN

Paikallisia kestohuolenaiheita ovat sote-kulut, taajamajunien vanhojen seisakkeiden käyttöönottamattomuus, jätehuolto ja muuttotappio. Välttämätön sote-uudistus ja Savonlinnan sairaalan asema on ollut kuuma peruna jo vuosia.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana on Punkaharjulta lopetettu Särkilahden koulu ja Punkaharjun lukio.

Linja-autojen vuorovälit ovat harventuneet.

Silti hyvääkin on tapahtunut. Metsä Woodin Punkaharjun tehtaan merkittävä laajennus toi toivottuja lisätyöpaikkoja ollen yli 500 henkilön työntekijämäärällä Savonlinnan alueen suurin työpaikkakeskittymä. Punkaharjun yhtenäiskoulun uudisrakennus Kouluniementielle toteutuu lähivuosina.

Matkailun saralla on tapahtunut paljon. Mainittakoon Hotelli Punkaharju, Retretin luolaston tapahtumajärjestäjä Luola Events, Punkaharju Resortin uuden omistajan suunnitelmien toteutus on alkanut, Metsämuseo Lusto kiinnostaa yhä enemmän ja vanhan Punkaharjun (nyk. Lusto) asema ympäristöineen on elävöitynyt.

Lisäksi Pakkaspirtin alueella on konkreettisesti alkanut tapahtua vuosia kestäneen jahkailun jälkeen.

9. LOPPUSANAT

Vaikka elämme digiaikaa, tarvitaan paikallistyössä edelleenkin henkilöitä pystyttämään/purkamaan telttaa, hommaamaan arpajaispalkintoja, keittämään kahvia, leipomaan, jakamaan esitteitä turuilla ja toreilla, pystyttämään vaalimainoksia säähän katsomatta sekä osallistumaan kokouksiin.

Viimeisten kymmenen vuoden aikana on ollut 13 erilaiset vaalit ja se on vaatinut ponnistuksia.

Nykyisen pop up –yhteiskunnan nuorison tai nuorten aikuisten poliittinen palo ei tahdo riittää näihin haasteisiin. Se näkyy suoraan yhdistyksemme jäsenmäärässä ja sen ikärakenteessa. Harvalukuinen aktiivinen joukko pistää kaikki panoksensa edellä mainittuihin aktiviteetteihin ja esim. uusien jäsenien hankinnassa ei ole saavutettu asetettuja tavoitteita..

Kokoomuksen perusteellinen ohjelmauudistus puolueen 100v-juhlavuonna 2018 on toiminnan ohjenuora pitkälle tulevaisuuteen. Toivottavasti Kokoomus puolueena löytää myös maaseudun nuorisoa ja nuoria aikuisia puhuttelevan suunnan.

 

                                                       LIITE
                                                   
Historiikki 2009-2019

Vuoden 2019 hallitus:

Ari Ora, puheenjohtaja

Lea Sairanen, varapuheenjohtaja

Anneli Kosonen, sihteeri/taloudenhoitaja

Matti Laamanen, jäsen

Anne Ora, jäsen

Pauli Otranen, jäsen

Liisa Räsänen, jäsen

Tapio Räsänen, jäsen

Puheenjohtajat:

2009-2013         Raimo Laamanen

2014-2019         Ari Ora

Varapuheenjohtajat:

2009-2013         Matti Partanen

2013                    Pauli Otranen

2014-2017         Aate Laukkanen

2018-                  Lea Sairanen

Sihteeri/taloudenhoitajat:

2009-2012         Sirkka Rinkinen

2013                    Jukka Honkanen

2014-                  Anneli Kosonen