Historiaa

PUNKAHARJUN KOKOOMUS R.Y.

HISTORIIKIN 1949-2009 TIIVISTELMÄ

1. Alkuvaiheet – perustaminen - nimenmuutos

Punkaharjun Kansallisseuran perustava kokous pidettiin Putikossa And. Auvinen Oy:n huoneistossa 10.11.1949. Kokouksessa oli läsnä kolmetoista kuntalaista ja toiminnanjohtaja Viljo Pälli Mikkelistä. Kokouksen avauksen suoritti johtaja Pekka Auvinen ja kokouksen pöytäkirjaa piti johtaja Veikko Kokko. Kokousta seurasi toinen ”marraskuun istunto ” 16.11.1949, jossa Kansallisseura syntyi. Yhdistys rekisteröitiin 15.2.1950. Kansallisseura–nimi muutettiin syyskokouksessa21.10.1979 Punkaharjun Kokoomus r.y.:ksi. Yhdistys rekisteröitiin 1.6.1983.

 

2. Toiminta ja tavoitteet

2.1 1950-luku

1950-luvun alussa Kansallisseuran toimintaa sävyttivät kunnallisvaalivalmistelut, jotka koskivat eritoten valitsijayhdistyksiä ja ehdokkaita. Yhteistyö vaaliasioissa on jatkunut tähän päivään saakka oikeisto- ja keskustapuolueiden kanssa.

Toiminnan selvät suuntaviivat ja tavoitteet olivat jäsenmäärän lisääminen, kokoomuslaisen ajatustavan vieminen eteenpäin seuran toimintaa tehostamalla.

2.2 1960-1970-luku

Eri vuosikymmeninä toiminta ja tavoitteet ovat olleet samansuuntaiset; jäsenhankinta, vaalivalmiuden kehittäminen ja vaalitilaisuuksien järjestäminen ottaen huomioon presidentin vaalit, eduskuntavaalit, kunnallis- ja seurakuntavaalit, aktiivinen osallistuminen kunnallispolitiikkaan, osallistuminen piirin kokouksiin ja koulutuksiin, sääntömääräisten kokousten pitäminen, viihdetoiminta mm. teatteriretket, ulkoilutapahtumat, pikkujoulut.

Kokoomuksen Mikkelin piirin kesäjuhla ja Punkaharjun Kansallisseuran 25-vuotisjuhla pidettiin 11.8.1974 Punkaharjulla. Pääjuhla oli keskikoululla. Juhlapuhujana oli eduskunnan varapuhemies teol.tri Olavi Lähteenmäki, historiikin esitti rehtori Maija-Liisa Laamanen ja tervehdyspuheen koulunjohtaja Esa Leppälä.

2.3 1980-1990-luku

1980- ja 1990-luvulla alettiin luomaan yhteistoimintaa talousalueen muiden paikallisyhdistysten kanssa. Samoin pidettiin yhteyttä valtakunnan politiikassa mukana oleviin kokoomusedustajiin.

Kunnallistoimikunta toimi tehokkaasti. Valtuuston kokousta edeltävä iltana käytiin läpi käsiteltävät aloitteet ja asiat.

Vuonna 1990 valtuustossa oli (5) kokoomuslaista, valtuutettuja oli silloin 27.

2.4 2000-luku 2000-luvulla tavoitteet ja toiminta noudattavat entistä linjaansa. Vuosi 2008 käänsi kunnallispolitiikassa uuden luvun, valtuustoon valittiin (4) neljä kokoomuslasta, valtuutettuja valittiin 21.

Poliittisista saavutuksista kuntatasolla voidaan mainita mm. se, että kunnanvaltuuston puheenjohtajina ovat toimineet

- rovasti Y.K. Airola 1946-1951

- rautatiekirjuri Armas Miettinen 1951-1953

- opettaja Sakari Virtanen 1957-1968

- opettaja Pentti Himanen 1969-1984

Puheenjohtajat, varapuheenjohtajat, sihteerit ja rahastonhoitajat 60-vuotistaipaleen aikana:

Yhdistyksen 1. puheenjohtaja oli Pekka Auvinen, puheenjohtajia on ollut yhteensä (11) yksitoista, pisimpään puheenjohtajana on toiminut Risto Kuutti (15) viistoista vuotta,. Varapuheenjohtajia on ollut (8) kahdeksan. 1. sihteeri oli Veikko Kokko, sihteereitä on ollut (14) neljätoista, pisimpään sihteerinä on toiminut Ahti Koskinen (18) kahdeksantoista vuotta. 1. rahastonhoitaja oli Unto Kosonen, pisimpään rahastonhoitajan on toiminut Raili Leppälä (25) kaksikymmentäviisi vuotta.

60-vuotisjuhla pidettiin 14.2.2010 Ravintola Lustossa. Juhlapuhujana oli valtioneuvos Riitta Uosukainen, historiikin esitti rehtori emerita Maija-Liisa Laamanen ja tervehdyssanat puheenjohtaja Raimo Laamanen.

3. Varainhankinta

Suurimmat tuloerät koostuvat jäsenmaksuista ja puolueveroista.

4. Jäsenmäärän kehitys

Jäsenmäärä on vaihdellut eri vuosi, mm.

1966 28 jäsentä

1973 43 jäsentä

1980-luvun lopulla parhaimmillaan yli 100 jäsentä

2009 28 jäsentä

Kunnan väestön muuttotappio ja luonnollinen poistuma ovat pienentäneet myös kokoomuslaista jäsenmäärää, vaikka kannatus kunnallisvaaleissa on noussut.

Tähtäimenä on saada jäsenmäärä nousemaan ainakin 50 jäsenen tuntumaan kuluvalla vaalikaudella. Tärkeää on tietysti toimivien jäsen osuus, joka on ollut nousussa toiminnan viriämisen mukana.

5. Yhteistoiminta

Käytännön tasolla poliittista toimintaa on ollut Liberaalisen kansanpuolueen, Kristillisdemokraattien, SMP:n ja Keskustapuolueen kanssa.

6. Loppusanat

Punkaharjun Kokoomuksen 60-vuotistaival on ollut monivaiheista, tasaista toimintaa kokoomusaatteen hengessä. Tavoitteet, jotka Kokoomuksen toiminnalle on asetettu, ovat osin toteutuneet.

Kokoomuslaisen ajattelun tulevaisuus valtakunnallisesti näyttää nyt hyvältä. Samoin on tilanne Punkaharjulla. Katsokaamme luottavaisin mielin tulevaisuuteen!